Hyvän ruokakuvan 5 tärkeintä ainesosaa

Lukuaika 1-3 minuuttia

 

Aina välillä korviini kantautuu kysymys: miksi ruokaa ei voi vain laittaa pöydälle ja ottaa kuvaa, noin vain naps? Ei, jos toiveissa on enemmän kuin nopea fiiliskuva someen. Asiakkaalla on tarve saada parempaa materiaalia. Hyvän ruokakuvan takana on paljon ajatusta, suunnittelua ja kokkausta, puhumattakaan valaistuksesta, stailauksesta ja asettelusta. Kokosin yhteen 5 tärkeintä pointtia ruokakuvauksesta stailauksen ja lavastamisen näkökulmasta.

1. Ruoka ja sen tarina

Kaikki lähtee tietysti herkullisesta ruoasta, jonka parhaat puolet halutaan nostaa esiin. Foodylla on kokkeina eri alojen osaaja, joista jokaisella on omat vahvuusalueensa. Toinen osaa koota täydellisen ”kuolanherutus”-burgerin, kun taas toinen loihtii pöytään herkästi koristellut kakut ja leivonnaiset. Kun annos on viimeistelty, nostetaan se sille tarkoin suunniteltuun lavastukseen. Usein jokin pieni asia tekee kuvasta täydellisen, pieni ripaus pippuria tai yrttiä, liinankulma, värit tai juuri oikeanlainen asetelma. Ruokien esillepanossa on omat jipponsa, jotka perustuvat väreihin, asetteluun ja kontrasteihin. Viimeiset silaukset kuten yrtit, murut, kastikkeet, kukat ja versot ovat tärkeässä roolissa. Ruokakuvissa koristeluihin pitää panostaa, mutta linja on vedettävä ruoan mukaan.

Makaronilaatikkoa tai kaalipataa kuvatessa voi hikikarpalot nousta otsalle, miten näitä voi koristella!? Silloin suosittelen luottamaan aitoon annokseen sellaisenaan, kaikkeen ei tarvitse laittaa syötäviä kukkia. Muutama yrtti voi tehdä jo paljon ja haastavassa annoksessa on oikeanlaisilla astioilla ja rekvisiitalla iso rooli. Tärkeää on kertoa tarina ja ajatella kuvaa katsojan silmin, miettiä miten asiakas inspiroituu kuvasta.

2. Rekvisiitta ja astiat

Onnistuminen perustuu hyvään suunnitteluun, mutta myös sattumalle on annettava tilaa. Usein asiakkaan tuotteella on jo tietynlainen ilme, jonka ympärille kuvat rakennetaan, mutta välillä pääsee luomaan täysin uusia visuaalisia maailmoja, joka on tietysti palkitsevaa. Hyvä esimerkki tällaisesta on bööga.fi sivusto, jonka tummanpuhuva sisältö luotiin alusta asti itse. Rekvisiittakierros sijoittui tässä tapauksessa rompparille ja mustaa spray-maalia kului purkkitolkulla.

Yleensä suunnittelu lähtee asiakkaan tuotteesta ja sille tehtävästä reseptiikasta sekä kysymyksistä: minkä tyylinen brändi on, mikä kohderyhmä on, millainen visuaalinen maailma tätä kohderyhmää kiehtoo. Astiat valitaan tukemaan ruokaa, ne eivät saa nousta esiin liikaa, joten liian räikeät astiat ovat useimmissa tapauksissa kieltolistalla. Poikkeuksiakin on, jos esimerkiksi asiakkaan mainonnassa halutaan nostaa vahvasti jokin tietty väri esiin, kuten asiakkaamme Vihreäkeijun (https://vihreakeiju.fi/reseptit) kuvissa, joissa korostimme astioilla ja rekvisiitalla pakkausten värimaailmaa.

Yleisesti toimivia astioita ovat mattapintaiset yksiväriset astiat. Myös aterimissa mattapinta on kiitollinen kuvattava. Erilaisia astioita kannattaa yhdistää rohkeasti ja hyvä idea on tuoda myös lämpimiä elementtejä, kuten puuta kuvaan. Harmoninen kokonaisuus muodostuu yleensä yhtenäisen tyylin omaavasta rekvisiitasta, vaikka värit ja muodot eroaisivatkin toisistaan. Rekvisiittana toimii usein jokin kuvattavaan ruokaan liittyvä asia, mutta joskus jokin täysin absurdi esine, joka sopii kuvaan täydellisesti, voi tehdä kuvasta mielenkiintoisen.

3. Kuvaustaustat

Kuvien taustoissa vain mielikuvitus on rajana, parhaimmat taustat ovat löytyneet mitä kummallisimmista paikoista, isoisän vintiltä tai paikallisen romuroopen loputtomista varastoista. Parasta on, jos taustassa on itsessään jo vähän struktuuria, sitä muokkaamalla ja maalaamalla saadaan aikaan mitä upeimpia taustoja. Vaihtelun vuoksi kannattaa kokeilla muutakin kuin tavallisia seinämaaleja, kuten kalkkimaaleja, akvarelleja tai akryylejä. Taustan ei tarvitse aina olla puuta, esimerkiksi kaakelit, paperit ja metallit toimivat hyvin, kunhan ne ovat mattapintaisia. Yhteensopivat värit taustan, annoksen ja rekvisiitan välillä luo silmiä hivelevän harmonian ja pienet kontrastit joukossa tekevät kuvasta mielenkiintoisen.

4. Asettelu

Lavastuksen lisäksi kuvan elementtien asettelu on tärkeässä roolissa. On hyvä miettiä, miten katsojan silmä liikkuu kuvassa, mitkä yksityiskohdat kiinnittävät huomion. Itse olen pitänyt hyvänä tausta-ajatuksena ”S-kirjainmallia”, jossa kuvan elementit pyritään sijoittamaan S-kirjaimen alueelle, keskittyen erityisesti kaarien kohtiin. Kuvan pitää myös hengittää eli tyhjä tila kuvassa antaa monesti voimaa kuvalle. Myös kultainen leikkaus ja symmetria kannattaa pitää mielessä, mutta joskus toimii, että ohittaa kaikki säännöt ja toimii intuition varassa.

5. Valaistus

Onnistuneen ruokakuvan takana on kokin ja stylistin lisäksi tietysti valokuvaaja, joka taitaa valaistuksen ja kuvauksen jalot taidot. Kuvaustiimin yhteistyötä ei voi tarpeeksi korostaa, luova prosessi vaatii monta mieltä ja ideaa. Valolla on suuri rooli onnistuneessa ruokakuvassa. Se luo tunnelmaa ja nostaa ruoan aivan uudelle tasolle. Pienikin muutos valossa voi olla kuvan juju, esimerkiksi pienellä valoa heijastavalla pahvilla voi saada aikaan todella suuren muutoksen. Tummemmat varjot tekevät kuvista tunnelmallisia, kun taas tasaisemman valon kuvat toimivat esimerkiksi tuotepainotteisissa kuvissa loistavasti. Ruokakuvissa toimii erityisen hyvin sivusta tuleva luonnonvalo, joka piirtää ruoan kauniisti. Salamavalo on myös toimiva ratkaisu, erityisesti keskitalvella, kun päivän aikana on saatava 20 kuvaa tehokkaasti purkkiin.

Lue lisää Foody Allenin toteuttamista ruokakuvauksista ja printti-sisällöistä.

– Reeta Vartiainen